HAKUPROSESSISTA

Aina välillä kohtaan kysymyksiä siitä, miten sairaanhoitajaksi haetaan, mitä se vaatii ja minkälaiset pääsykokeet ovat. Ajattelin siksi nyt pyhittää aiheelle muutaman postauksen. Kirjoitan ensin yleisesti hakemisesta tähän kouluun ja sitten oman tekstinsä itse pääsykokeista. Jos laittaisin kaiken tähän samaan, tulisi juttua vähän liikaa kerralla luettavaksi.

Tekstit pohjautuvat kokonaan omaan hakukertaani vuoden 2015 keväällä ja koska hakua taas vaihteeksi uudistetaan vuodeksi 2016, tiedot eivät välttämättä enää täsmää tulevina vuosina oleviin hakuihin ja pääsykokeisiin. Hakukertani pisteytykset olivat myös erilaiset aiempiin vuosiin nähden, koska yksi uudistus tuli ammattikorkeakoulujen yhteishakuun jo syksyllä 2014 ensisijaisuuspisteiden poistumisen myötä (mitä muuten pidän erittäin huonona päätöksenä). Viime keväänä myös yliopistot olivat ensimmäistä kertaa samassa yhteishaussa ja jokainen pystyi ottamaan vastaan Suomesta vain yhden opiskelupaikan (ennen on voinut tulla valituksi sekä ammattikorkeakouluun että yliopistoon, mutta ei siis enää). Toivon silti, että jollekin näistä olisi jotain apua sen kaiken jännityksen keskellä, vaikka kaikki tieto ei niin ajankohtaista olisikaan.

Itsehän olen erittäin onnekas ja pääsin kouluun sisälle ensimmäisellä hakukerralla nyt jo toistamiseen. Päätin hakea kevään 2015 yhteishaussa vain Tampereelle, koska täällä jo valmiiksi asuin. Suunnitelma oli, että jos ei heti onnista niin haen sitten syksyllä muuallekin ja olin valmis muuttamaan siinä kohden tarpeen mukaan toiseen kaupunkiin. Halusin vähän enemmän aikaa järjestelyitä varten, joita mahdollinen muutto olisi tuonut eteen ja tein itseasiassa jo hakusuunnitelmankin syksylle. Tarkoituksena oli, että syksyn haussa olisin sitten hyödyntänyt koulujen välistä valintakoeyhteistyötä paremmin ja siten varmistanut pääsyni opintojen pariin.

Kun täyttää hakukaavaketta, kannattaa siis mukaan laittaa ainakin yksi sellainen koulu, jonka pääsykokeisiin on alemmat pisterajat ja sitä kautta hyödyntää valintakoeyhteistyötä. Kaikkihan eivät nimittäin saa edes kutsua ammattikorkeakoulujen pääsykokeisiin ja siinä kohden peli on jo kokonaan menetetty. Kun taas pääsee sinne pääsykokeisiin tekemään parhaansa, vaikka sen tekisin Kemissä tai Porissa tai missä tahansa, saa tuloksen myös muihin valintakoeyhteistyössä oleviin kouluihin, joihin on hakenut. Opiskelupaikkaa tarjotaan sitten siitä koulusta, jonka on listannut ylimmäksi ja minne tulokset riittävät. Omalla luokallani on nyt useampikin ihminen, joka on käynyt pääsykokeissa muualla, mutta koska tulokset ovat pääsykokeista olleet niin hyvät, saivat he paikan ylemmältä hakutoiveeltaan. On myös hakua tehdessä hyvin tärkeää katsoa millainen pääsykoe missäkin koulussa on, koska yhteistyöstä huolimatta niissä voi olla suuriakin eroja. Suurimmassa osassa kouluista on ainakin tähän asti ollut soveltuvuuskokokeet, joihin voi kuulua erilaisia osa-alueita, mutta jotkut pääsykokeet taas pohjautuvat ennakkomateriaaliin ja kirjalliseen kokeeseen.

Pääsykokeisiin Tampereelle kutsuttiin muistaakseni nelinkertainen määrä hakijoita aloituspaikkoihin nähden lähtöpisteiden mukaan. Nyt jokin aika sitten tulleiden hakutilastojen mukaan sairaanhoitajaksi on hakenut TAMKiin viime keväänä 1998 henkilöä ja koska aloituspaikkoja on ollut 160, on pääsykokeeseen saanut kutsun noin 640 ihmistä. Se tarkoittaa siis sitä, että noin 1 538 ihmistä ei ole päässyt pääsykokeeseen ollenkaan tai on mennyt tekemään sen muualle. Tampereelle viime keväänä sai siten pääsykoekutsun sairaanhoitajan valintakokeeseen, jos lähtöpisteitä oli vähintään 17/30. Lähtöpisteet laskettiin todistusten keskiarvoista (itselläni ylioppilastodistus ja lukion päättötodistus) ja hakukelpoisia olivat siis toisen asteen koulutuksen käyneet henkilöt.

Koska TAMKissa hoitoaloilla valintakoe perustuu kokonaan soveltuvuuden testaamiseen, lukemista ei itselläni ollut oikeastaan ollenkaan. Pahinta sen sijaan koko hakemisessa oli odottaminen. Siitä kun maalis-huhtikuussa oli oman hakemuksensa laittanut eteenpäin, piti odottaa aivan toukokuun viimeisille päiville, että pääsykoekutsu kilahti sähköpostiin (pääsykokeethan pidettiin sitten jo heti siinä kesäkuun alussa). Ja oma lukunsa on sitten vielä lopullisten tulosten odottaminen, mikä oli vielä monin verroin piinaavampaa.

Sain todella jännittää viimeiseen asti, koska hain itse asiassa ensimmäisenä vaihtoehtona kätilökoulutukseen ja tiesin, että on siinä rajalla pääsenkö suoraan sen linjan pääsykokeeseen vai en. Ja kuten uumoilinkin ennakkoon, kävi sitten niin, että lähtöpisteeni eivät riittäneet. Jäin pisteen päähän pääsystä kun raja oli 24/30 ja itselläni pisteitä oli kasassa siis vain 23. Toisena vaihtoehtona haussani oli terveydenhoitajan koulutus, mutta se osoittautuikin kaikista vaikeimmaksi päästä sisään kun pisteraja oli pääsykokeeseen 26/30. Kerron ehkä joskus myöhemmin omana juttunaan miksi nuo kaksi muuta koulutusvaihtoehtoa minua niin kovasti kiinnostivat (ja kiinnostavat kyllä edelleen) ja miten lopulta sijoituin haussa näiden suhteen valintakoeyhteistyön myötä.

Jokaisesta hakutoiveesta tuli tieto pääsykokeisiin pääsemisestä (tai pääsemättömyydestä) sähköpostilla. Kätilökoulutuksen ja terveydenhoidon linjan sähköposteissa oli valittelut, että pisteesi eivät nyt riittäneet pääsykokeeseen ja sitten tieto pisterajoista kyseisessä haussa. Sairaanhoidon puolelta tuli kuitenkin iloinen viesti ja kutsu pääsykokeisiin, jonka mukana  oli useamman liitteen verran tietoa ja ohjeita sekä pieni ennakkotehävä. Yksi viesteistä oli mennyt aluksi roskapostin puolelle suoraan, joten kannattaa aina välillä tarkistaa sekin kun odottaa kutsua.

Kun viestit tulivat, oli hieman hassu olo. Toisaalta harmitti, että pääsy kätilötyön valintakokeeseen oli jäänyt niin pienestä kiinni. Tuntui, että vain papereiden mukaan joku oli päättänyt, että olen liian huono, jotta voisin edes tulla näyttämään osaamiseni ja valmiuteni alalle. Yliopistojen haku on siinä mielessä reilumpi, että jokainen pääsee edes kokeilemaan, vaikka siellä lukiossa ei olisi ollut koko aikaa aivan täysillä mukana. Samalla olin kuitenkin hyvin iloinen siitä, että sain kutsun sairaanhoitajien valintakokeeseen. Olihan se joka tapauksessa askel lähemmäs tavoitetta, ja itseasiassa erittäin suuri sellainen.

Montaa päivää ei jäänyt pääsykokeeseen valmistautumiseen. Pääsykoekutsu kun tuli siis vasta aamupäivästä torstaina 28.5.2015 ja pääsykoe omalla kohdallani pidettiin jo siitä viikon päästä 4.6.2015. Ja kuten alussa kerroinkin, itse pääsykokeesta kirjoitan sitten enemmän seuraavalla kerralla.