Lauantaina palautin tämän syksyn viimeisen esseen, jonka jälkeen olen ollut lomalla nyt yhden kokonaisen päivän. Aika huikeaa! Mutta miten tämä syyslukukausi meni noin niin kuin omasta mielestä?
No ei mennyt ainakaan ihan niin kuin Strömsössä. Kuluneen lukukauden aikana opintosuoritusotteellani ovat komeilleet aivan kaikki arvosanat välillä 0-5, "kerää koko sarja" siis. Alkusyksyhän meni oikein mukavasti, nelosia ja kolmosia sateli taivaalta sekä yksi vitonenkin. Sitten sain siitä kirurgisesta hoitotyöstä sen kakkosen, jonka lopulta kävin marraskuussa korottamassa neloseksi. Myös viime keväänä nestehoidon kurssilta saadun kakkosen kävin korottamassa kolmoseksi. Näiden suhteen olinkin oikein tyytyväinen itseeni ja suorituksiini, mutta viimeinen kuukausi ennen tätä joulutaukoa murskasi kyllä tehokkaasti kaikki luulot pois.
Ensin sain hylätyn ja sen kauniin symmetrisen nollan lastentautien tentistä, mutta uusinnasta pääsin onneksi sitten jollain ihmeen tuurilla läpi ja sain suoritusmerkinnän (tätä ei arvosteltu numeroilla, vaan piti saada kyllä/ei -väittämistä oikein 75% ja sillä pääsi sitten läpi). Heti sen perään olikin vuorossa lastenhoitotyön tentti. En ollut kaikista parhaimmin valmistautunut, mutta tenttikysymyksiä katsellessa tuli sellainen olo, että kyllähän minä näistä oikeastaan jotain tiedän. No en sitten tiennyt tarpeeksi ja ykkönen pläjähti rekisteriin. Lopulta selvisi, että en ollut ainut, jolle näin oli käynyt. Aika moni muukin oli kuvitellut osaavansa hyvin vastata tenttikysymyksiin, mutta ykkösiä ja kakkosia oli suurimmalle osalle tipahdellut siitä huolimatta. Nyt odottelemme yleistä palautetta siitä, mitä ihmettä kyseiseen tenttiin olisi pitänyt kirjoitella ja milloin kurssin arvosanaa voi käydä korottamassa. Lääkelasku sentään meni oikein, että edes jotain positiivista.
Mutta vasta nyt päästään lukuvuoden huipennukseen. Sairastin koko joulukuun alun flunssaa, josta lopulta kehittyi myös poskiontelotulehdus. Reilun viikon kaikki voimani olivat jossain kuun pimeällä puolella ja nukuin päivässä vähintään 15 tuntia. Välillä kävin heittämässä antibiootin poskeen ja avasin hitusen perioperatiivisen hoitotyön tenttikirjaa. Eipä siitä juuri mitään tullut, joten tenttipäivänä lueskelin kysymykset läpi ja päätin palauttaa paperin tyhjänä. Osaan kysymyksistä olisin toki osannut vastata, mutta koska sekä vastaamatta jättämisestä että väärästä vastauksesta olisi tullu miinuspisteitä, en halunnut ottaa riskiä uudesta ykkösestä. Korotustenttipäiviä kun on melko harvoin ja minullahan oli jo yksi tentti seuraavalle korotuspäivälle tulossa. Lääkelaskun kyllä reippaasti laskin huomatakseni sitten tentin jälkeen, että sekin meni väärin. Sekoitin grammat ja milligrammat, mikä on oikeasti vaarallinen ja maailman typerin virhe lääkelaskuissa. Ei toivottavasti tule enää ikinä toistumaan, mutta siinä samallahan se laskukin nyt menee kun muutenkin tenttiä ensi vuoden puolella uusin.
Lukuvuoden viimeinen tentti oli äitiys- ja naisenhoitotyö, joka oli aihealueeltaan luonnollisesti itseäni eniten kiinnostava. Luin ahkerasti kahden päivän ajan ja olo oli sellainen, että todennäköisesti hyvän arvosanankin voisi tentistä saada. No enpä saa, koska lopulta nukuin pommiin ja myöhästyin koko tentistä. Puolustuksekseni sanon, että syynä tähän megaluokan möhlimiseen oli se, että puhelimeni ohjelmisto päivittyi tenttiä edeltävän yön aikana ja se oli sitten sekoittanut herätysasetukseni. Mutta oli miten oli, niin uusinta kutsuu nyt sitten tämänkin tentin osalta ja tunnen itseni ehkä maailman tai vähintään koko Suomen suurimmaksi sähläriksi.
Suunta on kuitenkin vain ylöspäin ja toivon tämän kolmen viikon joulutauon auttavan edes vähän tähän opiskeluväsymykseen, josta koen nyt kärsiväni. Kevätlukukauden suunnitelmatkin ovat jo suhteellisen selvät ja onneksi silloin on tenttejä ihan naurettavan vähän tähän syksyyn verrattuna. Olenkin jo aika tarkan suunnitelman tehnyt näiden uusintojeni ja korotusteni suhteen. Käyn heti tammikuun uusintatentissä tekemässä äitiys- ja naisenhoitotyön tentin laskuineen alta pois ja siitä en oikeastaan pahemmin stressaa, koska tiedän sen kyllä läpäiseväni. Sen jälkeen on vuorossa tammikuussa alkavan mielenterveys- ja päihdehoitotyön kurssin tentti ja helmikuun uusintapäivänä aion tehdä sitten perioperatiivisen hoitotyön uusinnan. Näihin kahteen on panostettava kyllä kunnolla, jotta myöhemmin keväällä ei tarvitsisi enää niin paljoa stressata. Helmikuussa teenkin neljän viikon työharjoittelupätkän, jonka jälkeen saan muutaman viikon loman opiskelusta, joskin silloin varmaan käyn maaliskuun korotuspäivänä korottelemassa sen lastenhoitotyön. Loput keväästä meneekin sitten hoitotieteen teoriaopinnoissa sekä seitsemän viikon ohjatussa harjoittelussa.
Eli eiköhän se tästä. Jos vain loman aikana jaksan, niin voisin kirjoitella opiskelusta vielä vähän laajemmin, tämä teksti kun on nyt lähinnä keskittynyt tentteihin.
Tähän loppuun kuitenkin vielä tiivistetty tilannekatsaus.
Opintojen eteneminen: suoritettuna 86/ 270 op, opiskelua takana 1,5 vuotta
(uusintoihin menneistä kursseista on tulossa vielä 7 op lisää)
Suoritettujen kurssien keskiarvo: 3,47 (asteikolla 1-5)
Tunnelma: melkoisen väsynyt
