Viimeksi kerroin yleisemmin kouluun hakemisesta ja lupailin paneutua itse pääsykokeeseen näin omana tekstinään. Hain siis kouluun kevään 2015 yhteishaussa päivätoteutuksena oleviin koulutuksiin ja sairaanhoidon koulutusohjelman pääsykokeen kävin tekemässä TAMKilla torstaina 4.6.2015. Paikalla piti olla R-talon auditorion liepeillä kello 8:00, josta nimenhuudon kautta siirryttiin tarkassa järjestyksessä istumaan vieriviereen auditorioon, joka tuli lähes täyteen.
Psykologitiimi Päämäärä piti pääsykokeen, tai no oikeammin soveltuvuuskokeen. Saimme jokainen oman hakijanumeron pääsykokeeseen liittyen ja sitten ohjeita itse koetta koskien. Olimme kevään haun ensimmäinen sairaanhoitajiksi haluavien erä neljästä ja mukana oli myös pieni porukka fysioterapeutiksi aikovia tekemässä samaa kirjallista osuutta. Omalle istumapaikalle sai viedä vain kynän, kumin ja säilytyslokeron avaimen. Juomapullot ja eväät piti jättää laukkuun ja laukku sisältöineen sinne lokeroon tai salin reunalle. Juomapullotta olo oli itselle melko vaikeaa, koska olen tottunut päivän mittaan juomaan vettä aika paljon, mutta toisaalta eipä tullut vessahätä heti häiritsemään.
Ensimmäisenä kirjallisen osuuden testinä piti keksiä kymmenelle esineelle uusia käyttötarkoituksia ja tähän oli aikaa kymmenen minuuttia, jos oikein muistan. Esineitä olivat mm. lyijytäytekynä, hiihtosauva, ilmapallo, makuupussi ja hattu. Loppuja en muistanut enää edes heti pääsykokeen jälkeen. Keksin jokaiselle noin neljä erilaista vaihtoehtoa. Aina kun aika loppui, kerättiin paperit pois ja uudet annettiin tilalle seuraavaa tehtävää varten. Seuraavaksi etsittiin tiettyjä koodeja A4-kokoiselta paperilta, joka oli siis täynnä erilaisia kirjain- ja numeroyhdistelmiä. Pääsin ehkä puoliväliin asti tätä tehtävää, aikaa taisi olla jotain viitisen minuuttia. Sen jälkeen taisivatkin tulla sitten päättelytehtävät, joita oli yhden pienen vihollisen verran tyylillä mikä kuvio tulee seuraavaksi tai mikä kirjain jatkaa tätä sarjaa ja muutama helppo laskutehtävä näiden seassa. Aikaa oli ehkä 15-20 minuuttia ja itseltäni taisi jäädä kaksi viimeistä sivua tekemättä kun aika loppui.
Sitten päästiinkin persoonallisuutta, soveltuvuutta ja motivaatiota mittaavaan osioon, josta tuli täyttää yksi hyvin pitkä kysely (yli 200 kysymystä) ja muutama lyhyempi sen lisäksi. Isoimmassa kyselyssä vastataan itseä koskeviin asioihin, esim. hermostutko jonottaessa, pidätkö joukkuelajeista, pidätkö ihmisten seurasta ja kaikkea muuta tällaista. Usein sama kysymys oli naamioitu erilailla ilmaistuna hyvin moneen kertaan, jonka tarkoituksena on varmasti ollut tehdä huijaamisesta vaikeaa. Mielestäni kyselyä oli yllättävän vaikeaa täyttää, koska itseään piti analysoida aika kriittisesti. Muutamassa pienemmässä kyselyssä oli kysymyksiä tyyliin, että onko vika ystäväsi suuntavaistossa vai sinun neuvoissasi, jos hän eksyy matkalla luoksesi. Yhdessä paperissa kyseltiin myös motivaatiotekijöistä ja siihen pystyi ilmoittamaan jos oli pääsykokeessa vain työkkärin takia eikä oikeasti haluaisi paikkaa. Tämä osio oli ainut, jossa oli aikaa riittämiin ja kun tämän oli saanut valmiiksi, pääsi käymään vessassa.
Pienen tauon jälkeen jatkettiin taas samoilla paikoilla istuen matematiikan osuuden parissa. Erilaisia laskuja oli yhden paperillisen verran, laskinta ei saanut käyttää ja aikaa taisi olla 15 minuuttia keksiä vastaukset. Mukana oli desimaaleja, murtolukuja, yhtälöitä, peruslaskuja ja muutama helppo lääkelasku. Osassa laskuja vastaukset olivat monivalintana, muutamissa laskettiin vastaus itse ja yhdessä osiossa piti valita mitkä laskutavat kuuluvat yhtalöön. Helppona esimerkkinä tästä yhtälötehtävästä, että 2?3=6 ja kysymysmerkin tilalle piti sitten laittaa onko se kerto-, plussa- vai miinusmerkki oikeasti. Moni näistä laskuista sisälsi vähän pidemmän numerosarjan molemmin puolin ja vähän suurempia numeroitakin sitten. Kaiken muun sain mielestäni hyvin valmiiksi, mutta muutama lasku tästä yhtälö-osuudesta jäi vastaamatta kun aika loppui (taas) kesken.
Laskujen jälkeen oli kielelliset testit ja ensin suomenkielen osuus, joka oli mielestäni koko valintakokeen vaikein osuus. Tekstit olivat sellaista kieltä vaikeilla sanastoilla, että välillä mietin olenko suomalainen ollenkaan... Välillä piti vastata monivalintana tekstejä koskeviin kysymyksiin ja välillä taas täydentää puuttuvia sanoja tai muuta vastaavaa. Englanninkielinen osuus oli hyvin samantyyppinen, mutta mielestäni huomattavasti helpompi, joskaan kumpaakaan näistä en ehtinyt tekemään loppuun asti.
Tässä kohtaa pääsimme viimein syömään, taisi olla keskipäivä suunnilleen ja nälkä oli jo kova. Sillä aikaa kun olimme syömässä, psykologitiimi kävi vastauksemme läpi (suurimman osan ihan laitteellisesti) ja noin puolentoista tunnin kuluttua tuli tieto siitä, ketkä pääsevät eteenpäin psykologin haastatteluun. Osa porukasta joutui siis tässä kohden lähtemään kotiin. Kirjallisen osuuden tulosten tuleminen jännitti ihan hirveästi ja pelotti katsoa, onko oma nimi ollenkaan haastattelulistalla. Siellähän se oli ja minulle oli arvottu yhdelle tietylle psykologille vuoronumero 18. Koska jokaisen haastatteluun oli varattu kymmenisen minuuttia aikaa, tarkoitti se, että odottelua tuli laskennallisesti lisää noin kolme tuntia. Onneksi psykologi oli kuitenkin nopeampi haastatteluissaan eikä odotella tarvinnut lopulta kuin vain kaksi tuntia.
Minulle osui haastattelemaan nuorehko mies, joka nojasi pöydän päällä kyynärpäihinsä ja tuijotti terävästi silmiin. Hänelle jätettiin ennakkotehtävänä ollut muutaman sivun kysely omasta taustasta, motivaatiosta ja hakutiedoista. Ennakkotehtävän pohjalta alkoi sitten kysymysten pommitus. Tahti oli sellainen, että uusi kysymys tuli jo ennen kuin ehdin kunnolla aikaisemman vastauksen loppuun ja välillä kysymykset olivat hyvinkin henkilökohtaisia, sellaisia, että normaaleissa oloissa valtaosa varmasti loukkaantuisi niistä. Yritin itse olla vain mahdollisimman rauhallinen ja vastata kaikkeen asiallisesti. Luonnollisesti minulta tentattiin syitä alan vaihtamiseen, mutta vaikein kysymys oli kuintenkin ehdottomasti se, että missä olen kymmenen vuoden kuluttua. Mistäs minä sen tiedän, hoitoalalla toivottavasti! Kysyttiin myös, että mitä teen jos en nyt pääse sisään. No haen heti syksyllä tietenkin uudelleen... Haastattelusta jäi vähän epävarma olo, mutta näin myöhemmin ajateltuna tuolla tyylillä tehtynä siinä ei varmaan paljon muuten olisi edes voinut käydä, vaikka joihinkin kysymyksiin olisin voinut vähän täsmällisemmin vastata. Luulen, että se oli tarkoituskin ja en usko, että haastattelija on oikeasti niin tyly kuin nyt oli. Aikaa haastatteluun meni 7 minuuttia. Näin sen ajastimesta, joka oli pöydällä.
Pääsin lähtemään kotiin joskus kolmen ja neljän välillä. Päivä oli pitkä ja olin sen jälkeen niin väsynyt, että nukuin kahden tunnin päiväunet. Jotenkin vain uuvutti se, että ensin aamupäivä paukutettiin tehtäviä kovaan tahtiin kuin liukuhihnalla ja sen jälkeen loppupäivä olikin lähes pelkkää odottelua. Lisänä tähän tietenkin vielä jännitys.
Loppuun laitan vielä muutaman neuvon, jotka panin itselleni mieleen siltä varalta, että vielä hoitoalan pääsykokeissa jonain päivänä olen (miten muuten varmaan vielä tulee käymään, ainakin toivottavasti...).
1. Valmistaudu henkisesti, ja selvitä, mitä hakemallasi alalla oikeasti tehdään ja mihin haluaisit mahdollisesti suuntautua ja missä tosiaan olet sen kymmenen vuoden päästä. Mieti huolella vastaukset ennakkotehtävään.
Itse kertasin muutamaa päivää ennen myös yläasteen matematiikkaa (netissä on hyviä sivuja tähän) ja tein älykkyystestejä. Muuta siinä ei sitten oikein voinutkaan. Ehkä alan sanaston kertaamisesta englanniksi voi olla jotain hyötyä, mutta ei välttämättä, koska kielitestin artikkeleita ei kuitenkaan voi tietää etukäteen.
2. Nuku hyvin, syö hyvä aamupala, ole ajoissa paikalla ja käy vessassa ennen pääsykokeen alkua. Aamupäivä kirjallisessa kokeessa on rankka ja nälkä tulee ennen ruokataukoa.
3. Varaudu odottamiseen ja ota eväitä mukaan.
Koulun ravintola oli auki ja saimme syödä siellä alennettuun hintaan, mutta aukiolo kannattaa toki tarkistaa aina etukäteen ettei tule ikäviä yllätyksiä. Iltapäivälle on hyvä olla jotain evästä välipalaksi, koska pahimmillaan omaa haastatteluaikaa voi joutua odottamaan useita tunteja.
4. Varaa mukaan tekemistä odotteluajaksi.
Suosittelen erityisesti kännykän laturia (lainasin omaani aika monelle) ja kirjaa tai lehtiä ainakin. Itse kulutin myös aikaani höpisemällä muiden kanssa hieman, koska ne lehdet ja kirja puuttuivat.
Alueelta en suosittele poistumaan, koska jono liikkuu todennäköisesti nopeammin kuin on aluksi laskenut.
5. Pysy rauhallisena ja ole oma itsesi (toki niitä pahimpia virheitään ei välttämättä kannata ihan kauheasti toitottaa).
Ei saa hätääntyä, vaikka kirjallisessa osuudessa ei saisi kaikkia tehtäviä loppuun asti valmiiksi. Ei nimittäin saa varmaan juuri kukaan muukaan ellei sitten ole tekemässä samaa koetta jo ties kuinka monetta kertaa. Luulen, että perusvalmiuksien lisäksi testissä katsotaan ennemminkin huolellisuutta ja paineensietokykyä.
6. Säilytä hakijanumero, sillä sen avulla on mahdollista saada psykologitiimiltä myöhemmin palautetta valintakokeesta. Osa palautteesta on ilmaista ja osa maksaa hieman.
Itse ostin lopulta maksullisen palautteen ja olen ollut päätökseeni tyytyväinen. Tiedän nyt miltä osin voin kehittää itseäni enemmän tulevaa ammattiani ajatellen ja miltä osin taas sovin alalle erittäin hyvin jo valmiiksi.
Tässäpä tämä nyt, toivottavasti on jollekin jotain apua. :)
