13 elokuuta, 2016

TOISEN LUKUVUODEN ALOITUS

Aloitin iloisin mielin toisen lukuvuoteni Tampereen ammattikorkeakoulussa nyt keskiviikkona 10.8.2016, mutta ihka ensimmäiseni kätilöopiskelijana. Jos olisin jatkanut opintojani edelleen sairaanhoitajapuolella, olisi opintojen pariin tarvinnut palata vasta viikon verran myöhemmin. Tai no, oikeastaan kaksi viikkoa myöhemmin, nimittäin todellisuudessahan olen jo viime viikosta alkaen rampannut koululla. Melkein koko henkilökunta oli tietenkin lomalla heinäkuun (kuinka turhauttavaa!) ja sen vuoksi pääsin vasta nyt elokuun alusta paremmin selvittelemään opintoihini liittyviä asioita. Olen käynyt tapaamassa muun muassa uuden ryhmäni vastaavaa lehtoria, HOPS -vastaavaa sekä opintosihteeriä. 

Sen ansiosta, että jatkan edelleen samassa oppilaitoksessa ja sairaanhoitajaopinnot ovat osana kätilön tutkintoa, pääsen tästä tutkintonimikeen muutoksesta melko helpolla, mutta täysin vaivatta en kuitenkaan. Muun muassa opiskelijanumeroni vaihtuu ja sen myötä minun tulee hakea kaikista viime vuonna vanhalla numerolla suoritetuista opinnoista hyväksiluvut tämän uuden numeron alle. Lisäksi on nyt vähän epäselvää, että vaihtuvatko myös käyttäjätunnukseni, koska eri ihmiset ovat olleet asiasta eri mieltä. Vaihdon myötä myös opintosuunnitelmani muuttuu, mikä tarkoittaa sitä, että myös suoritettavat työharjoittelut ovat erilaisia kuin alun perin. Se taas tarkoittaa sitä, että nyt pitää uudelleen selvittää, onnistuuko vaihtojakso ensi keväänä siellä Norjassa, jonne sairaanhoitajaopiskelijana sain alustavasti paikan. Tarkoitus oli nimittäin suorittaa kyseisenä ajanjaksona esimerkiksi avoterveydenhuollon/kotihoidon harjoittelujakso, mutta sitäpä ei olekaan osana kätilötyön opintosuunnitelmaa, koska harjoittelutkin alkavat melko pian painottua sinne kätilöiden osaamisalueille, johon kyseinen jakso ei oikein osu. Lisäksi olen farmakologian kurssin verran jäljessä uuden ryhmäni tahdista (se oli entisellä ryhmälläni suunniteltu vasta nyt syksylle) ja pyrin sen nyt sitten muiden kurssien ohella suorittamaan. 

Niin ja tosiaan se ryhmän vaihtuminen on ihan itsessään jo aika iso juttu, jota taas jälleen kerran jännitin ihan hirveästi. Niin kuin alun alkaenkin arvelin, pääsin nyt osaksi viime vuonna aloittaneiden kätilöopiskelijoiden ryhmää. Ryhmässä on noin kaksikymmentä henkilöä ja se on siis selvästi pienempi kuin sairaanhoitajaryhmäni. Minulle kerrottiin, että muutama ryhmän jäsen on juuri jäänyt äitiyslomalle (kuulemma hyvin tyypillistä kätilöopiskelijoilla) ja että itseni lisäksi ryhmässä aloittaa nyt toinenkin uusi jäsen. Ainuttakaan miestä ei kokoonpanoon yllättäen kuulu, mutta yhteishenki on kuulemma oikein hyvä. Omia kokemuksia en kuitenkaan uudesta ryhmästäni näiden kolmen ensimmäisen päivän aikana ole juuri saanut, koska en varsinaisesti ole tavannut sitä kertaakaan. Meillä on nimittäin osa kursseista yhdessä terveydenhoitaja- ja ensihoitajaopiskelijoiden kanssa ja kun kaikki tepastelevat yhtenä massana luentosaliin, on vähän vaikeaa tietää kuka kuuluu mihinkäkin porukkaan. Pelastuksena on ollut se, että kötilöopiskelijat suorittivat keväällä perusharjoittelunsa samaan aikaan meidän sairaanhoitajaryhmän kanssa, jolloin osa meistä oli samoissa paikoissa ja sitä kautta muutaman ihmisen tiesin nyt etukäteen ainakin naamalta ja nimeltä.

Sen osalta, mitä nyt olen tämän kolmen ensimmäisen päivän aikana nähnyt ja kokenut, kaikki vaikuttaa hyvältä ja luulen, että olen päätynyt juuri itselleni sopivimpaan paikkaan. Harjoitteluista tutuksi tulleet henkilöt huomasivat minut heti ensimmäisenä päivänä luentosalin edustalla palloilemassa ja nappasivat mukaansa, joten yksin en ole joutunut luennoilla istumaan. Lisäksi jokainen, jonka nyt olen tavannut (aivan lehtoreista alkaen), on ollut äärettömän ystävällinen ja toivottanut minut tervetulleeksi sekä kätilöopiskelijaksi että osaksi uutta ryhmääni. Luulenpa, että saatoin saada jo uuden ystävänkin. Olen nimittäin tullut erään uuden opiskelutoverini kanssa niin hyvin juttuun, että olemme viettäneet hieman aikaa yhdessä myös luentojen jälkeen. (Eikö olekin muuten jännää, miten toiset vain tuntuvat tutuilta heti ensi hetkestä alkaen?) Se, kuka lisäkseni on toinen ryhmän uusista jäsenistä, ei kuitenkaan minulle ole vielä selvinnyt. Joku sieltä luentosalista varmaan.

Opiskelu itsessään alkoi myös kovalla ryminällä ja stressihän siitä melkein jo heti nousi. Ensimmäinen tentti on alle kahden viikon kuluttua ja lukemista riittää ihan joka illalle. Luennoilla on käsitelty niinkin kevyitä aiheita kuin kirurgian perusteita ja ensi viikolla pääsemme vuorostaan anestesiologiaan. Lisäksi ilmoittauduin uusintatenttiin, joka tietenkin on heti tuota syksyn ensimmäistä tenttiä seuraavana päivänä. Tarkoitus on saada se viime keväänä sössimäni nestetasapainolasku suoritettua ja koska siellä luentosalissa joutuu kuitenkin ainakin tunnin verran istumaan ennen kuin saa poistua, yritän samalla vielä korottaa kyseisen kurssin teoriaosuuden arvosanaa.

Tällainen kevyt aloitus siis, eipähän käy aika pitkäksi.